Lehtisaaren koulu 1946-1996

 

Säynätsalon kouluylpeys 1950 Lehtisaaressa. Valok. Matti Nevalainen.

Säynätsalon kouluylpeys 1950 Lehtisaaressa. Valok. Matti Nevalainen.

 

 

 

 

 

 

 

 

Oppivelvollisten lukumäärän voimakas kasvu kunnassa aiheutti vuoroluvun käyttöönoton myös Säynätsalon ja Muuratsalon kouluissa. Normaalien kouluolojen saamiseksi kunnanvaltuusto asetti rakennusohjelmassaan ensisijaisesti uuden, ajanmukaisen koulun rakentamisen Lehtisaareen. Sen tuli olla niin tilava, että se poistaisi vuoroluvun kaikista kunnan kouluista ja että siinä olisi tilat myös keskikoululle.

Keskikoulun tarvetta kuvastaa se, että syksyllä 1945 säynätsalolaisia oppilaita oli Jyväskylän oppikouluissa seuraavasti: lyseossa 7, yhteislyseossa 15 ja tyttökoulussa 18. Paikallinen yhtiö hoiti lähes kaikkien kuljetuksen. Syyskuussa 1945 kunnanvaltuusto päätti ostaa Lehtisaaresta tontin koulua varten. Vuoden kuluttua valtuusto kehoitti rakennuslautakuntaa kiirehtimään Lehtisaaren koulun rakentamista ja teki joulukuussa 1946 noin yhden hehtaarin ostopäätöksen. Ohjeeksi tuli, ettei 50 mk/m2 maksava tontti saanut olla kallioista aluetta.

Valtuuston maaliskuussa 1947 pidetyn kokouksen 14 varsinaisesta asiasta kuusi oli kouluja koskevaa, jolloin kiireellisenä asiana tehtiin mm. päätös keskikoulun perustamisesta. Se toimisi ensin Säynätsalon koululla ja syksystä 1948 alkaen suunnitelmien mukaisesti siihen mennessä valmistuvassa Lehtisaaren uudessa koulurakennuksessa. Samoin hyväksyttiin Lehtisaaren koulun 531 680 mk:n tonttikauppa. Seppo Hytösen tekemiin koulun piirustuksiin valtuusto lisäsi keskikoulua varten kaksi luokkahuonetta ja yhden opettajainhuoneen.

Rakennushallitus ei hyväksynyt Hytösen piirustuksia, vaan piti rakennusmateriaalin säästämiseksi ns. keskikäytävätyyppiä parempana. Kun kunnan rakennus- ja kiinteistölautakunnat sekä kunnanhallitus pitivät aikaisemmin esitettyä sivukäytävätyyppiä mm. kaikkiin luokkiin tulevan auringonvalon vuoksi parhaana ratkaisuna, niin valtuustokaan ei muuttanut aikaisempaa päätöstään. Kouluhallitus hyväksyi helmikuussa 1948 piirustukset eräin huomautuksin, mm. käymälöihin tuli järjestää kulku myös ulkoa. Tehtyjen muutosten jälkeen ne hyväksyttiin jo viikon kuluttua kouluhallituksessa lopullisesti.

Rakennustarvikepulan vuoksi päätös tuli alistaa vielä KYMRO:n eli Kulkulaitos-ja yleistentöiden ministeriön rakennusasiainosaston hyväksyttäväksi, ja tältä rakennuslupa tuli parin kuukauden kuluttua. Tämän jälkeen valtuusto päätti toukokuussa 1948 ryhtyä rakentamaan koulua heti rahatilanteen sen salliessa ja valitsi rakennustoimikuntaan valtuuston puheenjohtaja Uuno Jokisen, rakennus- ja kiinteistölautakunnan puheenjohtajan Harry Arikan, dipl.ins. Paavo Kujalan, kunnan rakennusmestarin Otto Sääsken ja johtajaopettajan Heikki Salaman puheenjohtajaksi.

Toimikunnan ilmoitukseen rakennusaurakasta tuli tarjouksia yhdeksältä rakennusliikkeeltä. Kalleimman ja alhaisimman tarjouksen ero oli yli kymmenen miljoonaa markkaa. Urakoitsijaksi valtuusto valitsi Polar Oy:n Helsingistä. Urakkasumma oli 38,1 milj. mk ilman putki- ja sähkötöitä. Rakennusmestari Frans Henriksson toimi kunnan puolesta työmaan valvojana.

Elo-syyskuun vaihteessa 1948 aloitettiin rakennustyöt, joiden etenemistä monet vaikeudet hidastivat. Harry Arikka kieltäytyi osallistumasta toimikunnan kokouksiin vastalauseeksi, ettei kommunistijohtoinen Kansan Tuki i.l. saanut tarkistaa 1,4 milj. mk Polarin tarjousta korkeampaa ja ilman pankkitakausta olevaa urakkatarjoustaan. Toimikunta vei asian valtuuston käsittelyyn, jonka jälkeen Arikka osallistui kokouksiin.

Rakennustyömailla oli syksyn aikana yleisesti paljon korpilakkoja; koulun rakennustyömaalla lakko kesti vajaan viikon. Tulevan huonon työtilanteen vuoksi toimikunta esitti tammikuussa 1949, ettei paikkakuntalaisia työntekijöitä sanottaisi irti.

Harjannostajaiset pidettiin 11.4.1949. Työmaaruokalan pitäjä Toivo Koskisen tuli tarjota jokaiselle pullakahvit, kolme voileipää, yksi pullo III-olutta ja tupakkaa. Toimikunnan puh.joht. Salaman alkusanojen jälkeen Yrjö Ryhönen soitti hanuria, Jussi Kirves lauloi ja Frans Henriksson pakinoi.

Koulun vihkiäisyleisöä. Edessä vas. tehtaanjohtaja Hilmer Brommels, käytävän toisella puolella Säynätsalon koulun johtajaopettaja Erkki Lehtiö sekä kansakouluntarkastaja Väinö Valovirta kaikki vaimoineen. Valok. Matti Nevalainen.

Koulun vihkiäisyleisöä. Edessä vas. tehtaanjohtaja Hilmer Brommels, käytävän toisella puolella Säynätsalon koulun johtajaopettaja Erkki Lehtiö sekä kansakouluntarkastaja Väinö Valovirta kaikki vaimoineen. Valok. Matti Nevalainen.

Harjannostajaisten jälkeen rakentaminen hidastui. Keväällä alkanut selkkaus rappaustyöntekijöiden kanssa tiivistyi loppukesällä, kun he kieltäytyivät tulemasta koko työmaalle. Lakko jatkui vielä syyskuussa. Mahdollisten laiminlyöntien vuoksi valvoja velvoitettiin pitämään mm. sääpäiväkirjaa. Edellämainittujen syiden sekä rakennustarpeiden vaikean saannin vuoksi rakennus ei valmistunut suunnitelmien mukaisesti vuoden 1949 loppuun mennessä; ei edes yhtä toivottua luokkahuonetta saatu valmiiksi. Koulun joulujuhla 1949 pidettiin kuitenkin upouudessa, keskeneräisessä ruokalassa.

Rakennuksen lopputarkastus pidettiin tammikuun lopulla 1950. Siinä todettiin pääurakoitsija Polarin osalta mm. massalattioiden olevan heikkoja ja aikoinaan kosteudelta suojaamatta jääneiden ikkunakarmien ja -kehyksien homehtuneita. Aliurakoitsija Oy.Vesijohtorakentajan töissä todettiin myös paljon puutteita, mutta A.Kaipiaisen Maalausliikkeen ja M.Koistisen Sähköliikkeen osalta ei ollut paljoakaan huomauttamista.

Uudessa koulurakennuksessa koulutyö alkoi 6.3.1950, ja Keski-Suomen ajanmukaisimman koulun vihkiäiset pidettiin 19.3.1950. Taidepitoisessa juhlassa esiintyneiden Säynätsalon torvisoittokunnan ja mieskuoro Päijänteen lisäksi ohjelmassa oli Aune Salaman lausuntaa ja oppilaiden ohjelmaa. Kunnansihteeri Reino Malinen kertoi koulun syntyyn vaikuttaneista tekijöistä, ja rakennustoimikunnan puheenjohtaja Heikki Salama esitti koulun historiikin. Tarkastaja Väinö Valovirran vihkiäispuhe korosti kestävän koulun rakentuvan henkisten ja fyysisten voimien kehittämiseen lapsesta päin katsottuna.

Katso seuraava osa 1950-luvulla uudessa talossa