Historiaa

tehdas_tukkilautat
Säynätsalon alueen paikannimet – saaristo pohjois-Päijänteellä – viittaavat alkuasutukseen ja kävijöihin kuten Poronsaaret, Lappi, Haikka, Hauhonselkä eli alue on ollut vuosisatojen saatossa monenlaisessa nautinnassa.

Viriäminen tämän päivän teollisuusyhdyskunnaksi alkoi vuonna 1897, kun Johan Parviainen osti asumattoman Säynätsalon saaren sahan perustamista varten. Säynätsalon tehtaiden muistojulkaisussa (Sakari Kuusi: Toiminimi Joh.Parviainen 1856-1947;Gummerus 1949) tätä aikaa kuvataan näin:

”Uuden sahan perustamistyöt aloitettiin viivyttelemättä. Muutamia päiviä Säynätsalon ostamisen jälkeen tuli siipilaiva Sammolla saareen ensimmäinen rakennusmiesryhmä, puolisen tusinaa miehiä, jotka vanhan proomuntekijän Joh.Andersson-Svarfvarsin johdolla aloittivat työn. Säynätsalo oli silloin melkein täydelleen luonnontilassa. Sankkaa metsää kaikkialla. Vain Kotalahden pohjukassa, Sisälmyksen rannalla ja Selkälahden kohdalla oli vähäisiä niittypahaisia ja Niemelän talon tienoilla pieni peltotilkku sekä vanhaa ahoa. Sahan paikka oli katsottu Kotalahden rannalta.”

Asuttamisen alussa Säynätsalo oli osa Korpilahtea, sittemmin Muuramea ja itsenäinen kunta 1924- 1992, kun liittyminen Jyväskylän kaupunkiin toteutui. Jyväskylän kaupunginosana Säynätsalo on oma maantieteellisesti irrallinen saareke tämän päivän kaupunkihallinnossa – Päijänteen Tahiti mm. Alvar Aaltoa lainaten.

  • tehdas_sahaus
    tehdas_laite
    lossi
  • lautatarha
    hpkuva44
    hpkuva07