Ilmari HakalaMeille, jotka tänään riemuitsemme tästä päätöksestä on siitä aiheutunut yhteinen puhdas ja sekottumaton ilonaihe, koska tämän kautta meille on laskettu se pohjakivi itsenäiselle hallinnollemme, jolle voimme rakentaa omille elintarpeillemme, omille elintavoillemme ominaisen yhteiskuntarakenteen, jota me kaikki — täällä asuvaiset — ja siitä olen varmakin, vilkkaalla osanotolla, säästämättömällä huolenpidolla ja yhteistunteella tulemme vaalimaan ja parhaan kykymme mukaan kehittämään yhteiseksi hyväksemme ja kokonaisuuden yhteiseksi menestymiseksi. Tämä päätös merkitsee myös sitä, että me tulemme piakkoin saamaan keskuuteemme kirkon ja oman paimenemme huolehtimaan hengellisistäkin tarpeistamme ja mielemme sivistämisestä.
"Herran pelko on viisauden alku" sanoo suomalainen sananlasku. Aineellisen työn tulosten kehittämisen rinnalla, joka tarkottaa yleisen hyvinvoinnin kohottamista maassamme, mikä on tärkeää kansakunnankin edistymiselle ei ole unhotettava henkistenkään pyrintöjen työtä. Sillä tämä työ, ollen aineellisen työn seuralainen, sen kannustama ja edesauttama, on yhtä tärkeä, ehken tärkeämpikin kansakunnan edistymiselle. Näitten töitten välillä on oleva vankka toisiinsa perustuva ja toisiinsa luottava yhdysside. Vasta sitten kuin täälläkin jokainen kansalainen henkisenkin työn pohjalla ,saavuttamallansa itsetietoisella taidolla ja ymmärryksellä voi ottaa osaa yleistenkin asioitten hoitoon on myöskin yhteiskuntamme kuin myös koko isänmaammekin menestys joka puolelta taattu. - Silloin vasta voi sanoa että demokratian aate on keskuudessamme täysin kypsynyt.
Tälle pohjalle koettakaamme mekin perustaa uuden kehityskautemme, joka nyt meille alkaa; koettakaamme luoda sille menestykselliset muodot, joita myöten se pääsee kehittymään. Miten siinä tulemme onnistumaan riippuu paljon meistä, säynätsalolaisista, itsestämme, jotka tulevassa seurakunnassamme pääsemme toimimaan, määräilemään, punnitsemaaan ja päättämään. Tuntekoot jokainen tulevassa toimessansa suurta edesvastuuta siitä. Tuntekoot jokainen, toisin sanoen olevansa tuo vanhankansan aikainen, kaunis tyyppi joka tunnetaan „kirkkoväärtin” nimellä. Pyrkiköön tähän jokainen meistä kaikella mielellänsä ja sydämmellänsä! Näillä mietteillä ja toivomuksilla käännyn minä nyt teidän puoleenne Säynätsalon tulevat kuntalaiset! - Saavutukset niin yhdellä kuin toisellakin alalla velvoittavat niin meitä, kuten kaikkia ihmisiä yleensä. Tästä kalliista - saamastamme luottamuksesta — ilomme aiheesta, osoittakaamme siis näin sisällistä kiitollisuuttamme.
Kaikille niille herroille valtioneuvoston jäsenille, joista tämän asian ratkaisu viime kädessä riippui, niin myös korkea-arvoisan Porvoon tuomiokapitulin herroille jäsenille, kuin myös kaikille niille arvoisille viranomaisille ja muille kansalaisille, jotka tätä meidän yhteistä asiatamme myötätunnolla ja myötämielisyydellä ovat kannattaneet ja edesauttaneet, julki tuokaamme nyt tässä tilaisuudessa sydämmemme pohjasta lähtenyt kiitoksemme. Niitä Säynätsalolaisia, jotka ovat nyt täällä läsnä ja jotka ovat mahtuneet näitten seinäin sisäpuolelle kehoitan minä — pyytää siihen en heitä tarvitse — korottamaan minun kanssani raikas ja kuuluva kolmikertainen eläköönhuuto näitten kaikkien arvoisain ystäviemme kiitokseksi ja kunniaksi. Koroittakaamme se niin, että tuo honkanen katon orsi yllämme kumisee huutomme kuultuansa!
Siispä yhdessä nyt. „Eläköön"!, „Eläköön"!, „Eläköön”!
Tämän vaiettua — kaiken lopuksi — kantakaamme paras kiitoksemme, Sille, jolta kaikki hyvä lahja tulee ja ylentäkäämme mielemme nöyrään ja kiitolliseen rukoukseen.
Paluu ensimmäiseen osaan 1
