Asutushistoriallisesti katsoen Säynätsalon menneisyys on sangen lyhyt, sillä saaren siirtyessä
kauppias Johan Parviaisen omistukseen vuonna 1897 oli siellä vain yksi lato. Sahaustoiminta ja vanerin valmistus
kasvattivat kuitenkin seuraavina vuosina nopeasti väkilukua ja saaren asutusta. Nimenä Säynätsalo - salon
tarkoittaa isoa saarta - tunnetaan kuitenkin jo 1700-luvun puolenvälin ja sen jälkeen ilmestyneissä kartoissa.
Saaren nimi esiintyy ruotsinkielisten kartanpiirtäjien teksteissä varsin vaihtelevissa muodoissa:
Säfnät Salo (1752), Säynet Salo (1782), Iso Säynäsalo (1793), Säynänsalo (1802) jne.
Omaksi kunnakseen Säynätsalon tehdasyhdyskunta eriytyi vuonna 1924. Joh. Parviainen Tehtaat Oy oli hankkinut
omistukseensa oman kunnan perustamisen aikoihin myös Lehtisaaren, Muuratsalon pohjoisosan ja Korpisen saaren, joitten
alueitten liittäminen Säynätsalon kuntaan tapahtui vuonna 1935. Vuonna 1947 Säynätsalon
Työväenyhdistyksen toivomuksesta liitettiin Juurikkasaari kuntaan. 1960-luvulla siirrettiin muutamia tiloja
Korpilahden ja Muuramen puolelta Säynätsaloon, ja viimeiset merkittävimmät alueliitoksen tapahtuivat
vielä 1980-luvulla Muuratsalon puolelta.
Oheisissa linkeissä Säynätsalon kartoissa näkyy saaren kasvaminen asumattomasta Päijänteen
saaresta teollisuuskeskukseksi. Vanhinta karttasukupolvea edustavat 1780-luvun tiedustelu- eli rekognosointikartat, ja
viimeisin karttapoikkileikkaus on 1940-luvulta.
